Tässä juttusarjassa tutustumme Asiakkaan käyttöönoton käsikirjan kirjoittajiin. Kyseessä on e-kirjamme siitä, miten luodaan kokemuksia, jotka johtavat merkitykselliseen ja pitkäaikaiseen sitoutumiseen tuotteeseen tai palveluun. E-kirjan voi ladata ilmaiseksi suoraan The CX Leadista.
Tällä kertaa keskustelimme Caroline Jarrettin kanssa. Hän on lomakkeiden asiantuntija, joka neuvoo organisaatioita siinä, miten lomakkeiden täyttämisestä voidaan tehdä helpompaa ja miten lomakkeita sisältäviä verkkosivustoja ja liiketoimintaprosesseja voidaan parantaa.
Carolinen tutkimus aiheista kuten ”Miten ihmiset vastaavat kysymyksiin?” johdatti hänet tutustumaan kyselytutkimuksen menetelmiin ja kirjoittamaan kirjansa Käytännössä toimivat kyselyt: Käytännön opas parempien kyselyiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, jonka Rosenfeld Media julkaisi vuonna 2021.
Tässä hän kertoo, miksi sääntö ”vähemmän on enemmän” pätee myös kyselyiden suunnitteluun, miksi hän ei pidä Net Promoter Score -mittarista ja mitä sinä voit tehdä saadaksesi enemmän irti asiakaskokemuskyselyistä.
Mikä rooli kyselyillä on asiakkaan käyttöönotossa?
Se on todella kiinnostava kysymys, koska ensimmäinen vaistoni oli vastata: ei mikään! Käyttöönotto on asiakkaalle muutenkin hankala prosessi – hän haluaa vain päästä eteenpäin. Hän haluaa saada jonkinlaista hyötyä tuotteesta tai palvelusta, jota hän yrittää käyttää.
Erityisalaani ovat lomakkeet, ja olen huomannut, että jokainen ylimääräinen kysymys muodostaa jonkinlaisen esteen. Se on jälleen yksi asia, joka asiakkaan on tehtävä ennen kuin hän pääsee käyttämään tuotetta tai palvelua. Siksi ensimmäinen asia, jonka haluaisin tehdä, olisi kyseenalaistaa jokainen kysely ja kysymys: tarvitseeko meidän todella kysyä tätä käyttöönoton aikana? Voisimmeko kysyä sitä aiemmin markkinoiden arvioinnin yhteydessä tai myöhemmin, kun asiakas on käyttänyt tuotetta tai palvelua jonkin aikaa ja saattaa tuntea olonsa rentoutuneemmaksi ja suhtautua asioihin pohdiskelevammin?
Niinpä kysyin itseltäni, onko [käyttöönoton aikaisesta kyselystä] ylipäätään mitään hyötyä. Kyllä on, jos henkilöltä kysytään hyvin kevyesti, miten hänen kokemuksensa on sujunut – ehkä vain yksi erityisesti tärkeäksi katsomamme kysymys sekä yksi avoin kenttä, johon hän voi tässä vaiheessa kertoa mitä tahansa haluaa. Se voi tuoda jonkin verran hyötyä.
Have an account? Log In
Mistä Asiakkaan käyttöönoton käsikirjan luvussasi on kyse?
Siinä käsitellään kyselyiden käyttöä ja väärinkäyttöä, mutta sisällytin mukaan myös joitakin ajatuksia lomakkeista, koska tietty määrä kysymysten esittämistä asiakkaille on käyttöönoton aikana käytännössä väistämätöntä.
Esittelin käsitteeni siitä, onko jokin kysymys lomakekysymys vai kyselykysymys. Teoriani mukaan kyseessä on lomakekysymys, jos aiot käyttää vastausta yksilöllisesti. Jos esimerkiksi kysyt minulta nimeäni, saatat sitten kirjoittaa minulle tai käyttää nimeäni jossakin käyttöliittymässä, joten asia on hyvin henkilökohtainen. Jos kysyt minulta esimerkiksi ”miten sait tietää tuotteestamme”, odotan, että vastausta käytetään enemmän kyselyn tapaan. Kaikki nämä tiedot yhdistettäisiin toisiinsa.
Siksi yksi asia, johon olen luvussani kannustanut ihmisiä, on miettiä todella tarkkaan, miten he aikovat käyttää vastauksia. Tietysti näissä on jonkin verran päällekkäisyyttä, ja joitakin vastauksia saatetaan käyttää sekä koottuna että yksilöllisesti, mutta neuvoni on tutkia perusteellisesti, miten jokaista vastausta aiotaan käyttää. Mieti tarkkaan, onko kysymys todella riittävän arvokas vai onko se jälleen yksi este asiakkaalle, joka on innostunut käyttämään tuotettasi tai palveluasi.
Jokainen heidän eteensä asettamasi este on jälleen yksi este ylitettäväksi, joten haluat olla melko varma siitä, että kysymys tuottaa todella riittävästi arvoa ollakseen esittämisen arvoinen juuri sillä hetkellä. Muista, että haluamme asiakassuhteen olevan pitkäkestoinen, ja meillä saattaa olla myöhemmin mahdollisuuksia lisätä kysymyksiä, kun käyttöönoton alkuvaiheen ahdistus tai innostus on ehkä hieman kauempana menneisyydessä.
Millaisia virheitä näet organisaatioiden tekevän kyselyissä, joita ne käyttävät asiakaskokemuksen parantamiseen?
Yksi usein esiin nouseva asia on ennalta määritettyjen kysymysten ajattelematon käyttö. Esimerkiksi monet meistä ovat nykyään – kohteliaasti sanottuna – hieman kyynisiä tunnetun Net Promoter Score -kysymyksen suhteen: ”Suosittelisitko tätä ystävällesi tai perheenjäsenellesi?”
Siitä on tullut klisee, sitä käytetään aivan liikaa, eikä se asiakkaan näkökulmasta tunnu enää mitenkään tuoreelta. Kaikki käyttävät tätä menetelmää. Se on erottumisen vastakohta.
Olen myös oppinut, että hyvin harva meistä näkee oikeasti hyvän kyselyn, koska hyvin suunnitelluissa kyselyissä käytetään paljon pienempiä otoksia. Yleensä [hyvässä kyselyssä] käytetään pienintä mahdollista otosta, jolla tarvittava laadukas tulos voidaan saavuttaa. Uskon, että kollegamme ja asiakkaamme voivat todella yllättyä siitä, kuinka pieni otos voi olla tehokas ja hyödyllinen.
Hyvin pienen otoksen käyttäminen suojelee myös asiakkaiden hyvää tahtoa, koska monet asiakkaat eivät ole koskaan nähneet kysymyksiä – heitä ei ole häiritty niillä. Pienelle asiakasjoukolle viestiminen siitä, kuinka erityisiä he ovat, on kuitenkin tapa rakentaa heidän luottamustaan ja kannustaa heitä vastaamaan kyselyyn. Näin saat laadukkaampaa tietoa.
Mikä on kyselyn ihanteellinen pituus?
Yksi kysymys riittää. Kun olen testannut kyselyä tai lomaketta, en ole koskaan kuullut käyttäjän sanovan ”lomake olisi ollut paljon parempi, jos siinä olisi kysytty vielä 20 tai 30 kysymystä”.
Joskus on kuitenkin tarpeen esittää hieman useampi kuin yksi kysymys. Saatat esimerkiksi tarvita hieman taustaa asiakkaallesi kysymyksen ympärille, joten voit haluta esittää kaksi tai kolme johdattelevaa kysymystä.
Näin hiljattain erittäin ammattijargonia sisältävän kysymyksen – tosin en perehdytyskyselyssä vaan käyttökokemuksen jälkeisessä kyselyssä – jossa organisaatio kysyi jotakin sen tapaista kuin ”oletko nähnyt xyz-jargonimainostarjouksemme?”. Hieman lempeämpi aloitus, kuten ”oletko ylipäätään nähnyt meiltä viime aikoina mitään mainosmateriaalia?”, ennen kuin asiakkaat olisi johdatettu täyteen jargonia, olisi ollut parempi tapa esittää tuo yksi tärkeä kysymys. Satunnaisen asiakkaan olisi ollut helpompi vastata siihen.
Nykyään yritän yleensä saada kollegani ja asiakkaani tiivistämään kyselynsä yhteen asiaan, jonka he todella haluavat kysyä. Se on yksi tilaisuus, jossa vastaaja voi kertoa sinulle jotakin, mitä haluat tietää. Lisää sitten ehkä pari erittäin lempeää ja helposti vastattavaa kysymystä, joita kutsun edustavuuskysymyksiksi. Voit esimerkiksi kysyä asiakkaalta: ”Onko tämä ensimmäinen kokemuksesi tuotteestamme?”. Se kertoisi, onko kyseessä täysin uusi asiakas vai palaava asiakas.
Rajoita kysymysten määrä kuitenkin enintään yhdestä viiteen. Elämme nykymaailmassa. Kyselyitä on melko helppo lähettää ihmisille internetin kautta. Tee niistä mahdollisuuksien mukaan todella, todella lyhyitä ja lähetä niitä useampia, mutta pienemmälle otokselle.
More Articles
- CXO kertoo, että tekoäly muuttaa kokemuksen lisäksi myös asiakkaita itseään
- Perustaja ja asiakaskokemuksen johtaja kertoo, että asiakkaille suunnattu tekoäly epäonnistuu, kun yritykset jättävät sen ympärillä olevan asiakaspolun huomiotta
- Haastattelu asiakaskokemuksen ammattilaisen Dennis Wakabayashin kanssa
Kuinka vaikeaa on saada asiakkaat esittämään vain yksi kysymys, kun olemme nykyään niin pakkomielteisiä datan keräämisen suhteen?
Se vaihtelee. Toisena päivänä yritin taivutella erästä asiakasta tekemään lyhyemmän kyselyn, jossa oli 300 kysymystä. Rehellisyyden nimissä kysely oli melko monimutkainen: siinä oli 15 aihetta, ja kustakin aiheesta esitettiin useita kysymyksiä. Oli siis syitä uskoa, että vastaajat olisivat aidosti kiinnostuneita näistä 15 erillisestä aiheesta, mutta me kaikki käyttäjäkokemuksen parissa työskentelevät tiedämme, että kyseessä on aina jatkuva prosessi.
Olen työskennellyt lomakkeiden ja kyselyiden käyttäjäkokemuksen parissa 30 vuotta, ja mielestäni on ollut kolme yksittäistä kertaa, jolloin olen kehottanut asiakasta tekemään jotakin ja hän on vain tehnyt niin. Prosessi on aina paljon monimutkaisempi, ja joskus kiinnostavimpia ja innostavimpia asiakkaita ovat ne, joiden kanssa työskentelemme yhdessä paremman ratkaisun löytämiseksi kehittämällä sekä minun että heidän ideoitaan.
Voitko ehdottaa muutamaa helppoa asiaa, joita ihmiset voivat tehdä heti saadakseen enemmän irti asiakaskokemuskyselyistään?
Tärkeintä on testata kyselyt käytännössä. Jos suunnittelet kyselyn lähettämistä, etsi pieni joukko asiakkaita, jotka ovat halukkaita kokeilemaan sitä puolestasi ennen sen lähettämistä. Pienellä tarkoitan todella pientä joukkoa, ehkä viittä asiakasta.
Käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen maailmassa olemme nykyään melko tottuneita tähän. Monet tekevät jonkinlaista käytettävyystestausta verkkosivustoilleen tai sovelluksilleen. He eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä ymmärtämään, että samoja tekniikoita pitäisi soveltaa myös kyselyihin, vaikka se on niin nopeaa ja helppoa ja itse asiassa työn hauskin osa. Niiden avulla oppii eniten.
Testaa yksittäisiä kysymyksiä, mutta testaa myös koko prosessi alusta loppuun, mukaan lukien se, miten linkki lähetetään ihmisille. Joskus huomaat, että tärkein kysymys on vahingossa jäänyt pois, koska kyselyn luomisprosessi on ollut pitkä.
Sain hiljattain kyselyn brändiltä, josta todella pidän. Se lähetettiin kaikille heidän asiakkailleen, ja siinä oli erittäin hyvä ja antelias kannustin: 10 prosenttia alennusta seuraavasta tilauksesta sekä ilmainen toimitus. Teknisen virheen vuoksi alennuskoodi oli kuitenkin vanhentunut jo edellisellä viikolla. Kukaan ei selvästikään ollut testannut prosessia alusta loppuun varmistaakseen, että kaikki toimii yhdessä. Kyseessä on pieni ja mukava yritys, ja he hoitivat asian erittäin hyvin kirjoittamalla kaikille kyselykutsun saaneille ja pidentämällä alennuskoodin voimassaoloa anteliaasti, mutta tällainen kiusallinen tilanne on juuri sellainen, jota et todellakaan halua. Asianmukainen päästä päähän -testaus olisi ratkaissut ongelman.
Toivoisin myös, että kyselytyökalujen tarjoajat kiinnittäisivät enemmän huomiota tuotteidensa saavutettavuuteen. Ne ovat kehittyneet, mutta ovat edelleen kaukana siitä tasosta, jolla niiden pitäisi olla, jotta itse tuote olisi saavutettava. Minulla on käyttäjäkokemuksen parissa työskenteleviä kollegoita, jotka ovat sokeita, käyttävät ruudunlukijaa tai tarvitsevat erilaisia avustavia teknologioita, enkä vielä voi suositella yhtäkään kyselytyökalua, mikä on melko pettymystä aiheuttavaa.
Lue lisää kaikista kirjoittajistamme ja lataa Asiakkaan perehdytyksen käsikirja ilmaiseksi!




