11 käyttäjäkokemuksen tutkimusmenetelmää & miten valita oikea
Käyttäjätutkimuksen vetäjänä väitän aina ensimmäisenä, että kokeneiden, kokoaikaisten tutkijoiden käyttäminen on yritykselle paras tapa hyödyntää UX-tutkimusmenetelmien voimaa. Tästä huolimatta todellisuus on mikä on – kaikilla yrityksillä ja organisaatioilla ei ole näitä resursseja käytettävissään, eivätkä kaikki johtoryhmät ole vakuuttuneita siitä, että tiimirakennetta kannattaisi miettiä uudelleen ja lisätä tutkijoiden rooleja.
Tämä tarkoittaa usein sitä, että muut kuin tutkijat joutuvat tekemään tutkimusta ilman, että he todella tuntevat UX-tutkimusmenetelmiä tai käyttäjätutkimusta yleisesti. Se, että olet opiskellut UX-suunnittelua tai jotakin muuta käyttäjäkokemukseen liittyvää, ei välttämättä tarkoita, että osaat tehdä luotettavaa käyttäjätutkimusta.
Jos tämä koskee sinua, olet ehkä jo googlannut esimerkiksi aiheesta käyttäjähaastattelujen parhaat käytännöt, mutta haluan kertoa sinulle, että:
Continue Reading for Free
Create a free account to finish this article, plus get ongoing access to timely insights and practical resources.
Have an account? Log In
1) Käyttäjätutkimusmenetelmiä on paljon, ja tutkimusmenetelmien työkalupakki sisältää paljon muutakin kuin haastatteluja, ja
2) Oikean menetelmän valitseminen UX-tutkimuksesi tavoitteisiin on keskeinen tekijä sen määrittämisessä, onko tutkimuksesi merkityksellistä ja hyödynnettävissä.
Seuraavaksi käyn läpi käyttäjätutkimusmenetelmien yleiskatsauksen ja kerron, millaisiin tutkimuskysymyksiin ne soveltuvat parhaiten. Huomaat, että hyödynnän kokonaisuutena monimenetelmällistä tutkimusotetta, mikä tarkoittaa, että mukana on sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä, jotta sinulla on oikea työkalu jokaiseen tutkimustavoitteeseen.
Hyvä uutinen on, että käyttäjätutkimukseen liittyy paljon samoja käsitteitä, joita opitaan UX-suunnittelua tai käyttäjäkokemusta opiskeltaessa. Vaikka opittavaa onkin paljon, et todennäköisesti aloita täysin tietämättömästä tilanteesta. Sukelletaan aiheeseen!
Määrittele tutkimustavoitteesi ennen käyttäjätutkimusmenetelmän valitsemista.
Hyvien tutkimuskysymysten määrittely on ensimmäinen askel hyvän käyttäjätutkimuksen tekemisessä, ja on mahdotonta varmistua siitä, että valitset oikeat UX-tutkimusmenetelmät, jos et ole määritellyt tarkasti, mitä yrität oppia.
Käyttäjätutkimus eroaa akateemisesta tutkimuksesta siinä, että tavoitteesi ei todennäköisesti ole vain kartuttaa sisäistä tietämystä. Haluat oppia käyttäjistäsi mahdollisimman tehokkaasti, jotta voit tehdä keskeisiä suunnittelupäätöksiä verkkosivustosi tai tuotteesi suhteen. Kun siis määrittelet tutkimuskysymystäsi, kysy itseltäsi:
Mitä minun on opittava käyttäjistä, jotta voin viedä tätä projektia, ominaisuutta tai vastaavaa eteenpäin?
Valitset oikeat tutkimustekniikat tämän kysymyksen vastauksen perusteella.
Hyvillä käyttäjätutkimuksen kysymyksillä pyritään vastaamaan juuri niihin kysymyksiin, joita tarvitset työsi edistämiseen. Niiden tulisi myös haastaa sisäiset oletuksesi. “Pitävätkö käyttäjät tästä asettelusta?” on vähemmän hyödyllinen kysymys kuin "Pystyvätkö käyttäjät navigoimaan tässä asettelussa onnistuneesti?"
Tutkimuskysymyksesi voivat olla käytettävyyteen liittyviä, kuten edellä olevassa esimerkissä, tai yleisempiä. Esimerkiksi: "Mitä vastaamattomia kipupisteitä käyttäjillämme on?"
Tutkimuskysymys, joka on luonteeltaan enemmän kartoittava, voi auttaa sinua tuottamaan ideoita käyttäjäpersoonia, asiakaspolkukarttaa, palvelumuotoilun blueprintiä tai tuotesuunnitelmaa varten.
Teetpä tutkimusta ideoiden tuottamiseksi tai nykyisen tarjontasi tiettyjen osa-alueiden arvioimiseksi, tärkeintä on tuntea tavoitteesi ennen menetelmän valitsemista.
Yleiskatsaus yleisiin käyttäjätutkimusmenetelmiin ja tutkimuskysymyksiin, joihin ne vastaavat
Selvä – tiedät, mitä haluat tietää. Seuraava vaihe onnistuneen käyttäjätutkimuksen tekemisessä on valita käyttäjätutkimusmenetelmäsi tarkoituksellisesti. Älä oleta, että vain puhut käyttäjille tai lähetät nopeasti kyselyn. Käyttäjätutkimuksen työkalupakki on laaja ja hyvästä syystä: jokainen menetelmä tarjoaa hieman erilaisen näkökulman, ja niillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa sen suhteen, millaisia oivalluksia ne voivat tuottaa. Sukelletaan aiheeseen.
Käytettävyystestaus: keskeinen arviointimenetelmä kaikissa suunnitteluprosesseissa
Käytettävyystestaus on yleinen käyttäjätutkimusmenetelmä, ja hyvästä syystä – se on suoraviivaisin tapa tarkistaa, onko tietty työnkulku tai ominaisuus käyttäjillesi intuitiivinen. Käytettävyystestaus tuottaa lähes aina luettelon ongelmista ja niitä vastaavista mahdollisista ratkaisuista käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Käytettävyystestaus voidaan toteuttaa paikan päällä testiosallistujien kanssa (tätä kutsutaan yleensä moderoiduksi testaukseksi), jolloin istutte yhdessä ja seuraat, kun käyttäjät yrittävät suorittaa tehtäviä ja työnkulkuja. Näin voit esittää kysymyksiä heidän edetessään.
Tästä huolimatta moderoimaton testaus on usein käytännöllisempi vaihtoehto, koska voit käyttää usertesting.comin kaltaisia alustoja sopivien käyttäjien löytämiseen. He suorittavat tehtävät itsenäisesti heille sopivana ajankohtana, ja sinulle jää analysoitavaksi tallenteita. Näin sinun ei tarvitse aikatauluttaa aikaa testiosallistujien kanssa, ja saat tarvitsemasi käytettävyysistunnot nopeammin.
Huomautus: käytettävyystestaus on arvioiva tutkimusmenetelmä, eli sitä käytetään jonkin nykyisessä tuotteessasi, kilpailijan tuotteessa tai toimivassa prototyypissä olevan asian tehokkuuden ymmärtämiseen. Jos haluat tuottaa uusia ideoita, sinun kannattaa etsiä menetelmiä käytettävyystestauksen ulkopuolelta – palaamme tähän myöhemmin.
Käyttäjähaastattelut: nykyiset ja potentiaaliset käyttäjät
Haastattelu on toinen erittäin yleinen käyttäjätutkimuksen menetelmä, ja hyvästä syystä – se on erinomainen tapa perehtyä syvällisesti käyttäjien tunteisiin, motivaatioihin, haasteisiin ja käyttäytymiseen. Haastatteluja voidaan toteuttaa kasvokkain tai virtuaalisesti, ja niiden avulla käyttäjiin voi tutustua kokonaisvaltaisesti sen perusteella, miten he ovat vuorovaikutuksessa brändisi kanssa ja paljon muunkin kuin sen perusteella.
Haastattelu on hyvä menetelmä silloin, kun etsit ihmisiä koskevia oivalluksia sen sijaan, että vastaisit käytettävyyttä koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi:
- Mikä motivoi käyttäjiä käyttämään kilpailijasi tuotetta?
- Mikä tuotteessasi turhauttaa?
- Mitä ratkaisemattomia ongelmia kohdeyleisölläsi on edelleen markkinoilla olevista tuotteista huolimatta?
Huomautus: haastatteluihin viitataan usein ilmauksella käyttäjien kanssa keskusteleminen, ikään kuin kyse olisi epämuodollisesta toiminnasta. Totuus on kuitenkin, että haastattelu on tiedettä, ja on parasta kerrata parhaat käytännöt, jotta haastatteluilla saadaan luotettavaa tietoa.
Toissijainen tutkimus: laadullinen menetelmä jo kerätyn tiedon hyödyntämiseen
Älä oleta automaattisesti, että sinun on aina tuotettava uutta tietoa: usein analysoitavaksesi on jo olemassa runsaasti aineistoa! Jos esimerkiksi työskentelet laihdutussovellusta tarjoavassa yrityksessä, voit oppia paljon tuotteesi ja kilpailijoidesi arvolupauksista ja turhautumista tarkastelemalla App Storen arvosteluja ja sosiaalisen median kommentteja.
Kun teet toissijaista tutkimusta, kysy itseltäsi:
Missä ihmiset puhuvat alamme brändeistä?
Luo suunnitelma saatavilla olevan tiedon järjestelmälliseen etsimiseen ja analysointiin, jotta ymmärrät brändiäsi ja kilpailuasi paremmin käyttäjien näkökulmasta.
Kyselyt: klassinen määrällinen menetelmä mittakaavan hahmottamiseen
Kyselyitä voidaan käyttää liikaa tai liian vähän, koska niiden todellista arvoa ei aina ymmärretä hyvin. Nyrkkisääntö on tämä: kyselyt ovat hyödyllisimpiä, kun niillä vastataan käyttäjien tunteita ja käyttäytymistä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin, joissa määrällinen merkitys on tärkeää.
Tämä tarkoittaa, että saat lähes varmasti kohdeyleisöstäsi syvällisempiä ja rikkaampia oivalluksia haastattelun kaltaisilla menetelmillä – mutta joskus sinun on todella tiedettävä, kuinka vakuuttavia tietyt asiat ovat lukumääräisesti mitattuna.
Esimerkiksi: 75 % aktiivisista käyttäjistämme käyttää toista tuotetta korvaamaan omasta tuotteestamme puuttuvia ominaisuuksia. Tällaista oivallusta ei voi saada 15 käyttäjähaastattelun otoksesta, mutta siitä voi olla paljon hyötyä, jos yrität asettaa ominaisuuksien kehityssuunnitelman tärkeysjärjestykseen.
Haastattelun tavoin kyselyn laatiminen on todellista tiedettä. Yleinen väärinkäsitys on, että kysely on epämuodollinen kyselylomake ja että kaikki on kunnossa, kunhan käyttäjät ymmärtävät kysymykset. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, ja on tärkeää varmistaa, että tunnet parhaat käytännöt, jotka liittyvät kysymysten laatimiseen ja kyselytietojen tulkitsemiseen.
Käytännössä voit luoda verkkosivustollesi tai tuotteeseesi upotettuja kyselyitä, jos haluat saada tietoa omista käyttäjistäsi. Jos etsit tietoa kohdeyleisöstäsi yleisesti etkä nimenomaan omista käyttäjistäsi, voit käyttää esimerkiksi SurveyMonkeyta verkkokyselyiden luomiseen ja vastausten ostamiseen sopivilta osallistujilta.
Konseptitestaus: menetelmä suunnitteluprosessin ideavaiheeseen
Konseptitestaus on käyttäjätutkimuksen perusmenetelmä, kun tiimi työskentelee jonkin uuden parissa. Jos sinulla on idea ominaisuudesta tai tuotteen uudesta versiosta, voit konseptitestauksen avulla selvittää, vastaako se todella käyttäjien tarpeisiin, ja saada yleiskuvan siitä, miten käyttäjät suhtautuvat konseptiisi. Tämä voi auttaa sinua päättämään, kannattaako ideaasi viedä eteenpäin, ja antaa lisäksi käytännönläheisiä oivalluksia uuden ideasi toteuttamiseen.
Toimintaperiaate on se, että esittelet käyttäjille jonkinlaisen arvion uudesta ideastasi: se voi olla mitä tahansa muutamasta ideasi kuvaamiseen käytetystä visuaalisesta diasta aina toimivaan prototyyppiin asti. Esität kysymyksiä selvittääksesi heidän reaktioitaan ja tuntemuksiaan ja analysoit sitten useilta eri käyttäjiltä kerätyt tiedot.
Korttien lajittelu: kaikki, mitä tarvitset tietoarkkitehtuuriisi
Korttien lajittelu on hyväksi havaittu kvalitatiivinen menetelmä, joka auttaa ymmärtämään, miten käyttäjät tai kohdeyleisösi käsitteellistävät, järjestävät ja ryhmittelevät erilaisia käsitteitä. Tällainen kvalitatiivinen data tuottaa korvaamattomia oivalluksia digitaalisen tuotteen tietoarkkitehtuurista.
Menetelmä toimii siten, että tutkimukseen osallistuvia pyydetään ryhmittelemään ja luokittelemaan kortteja, joissa on sanoja tai aiheita. Tämä voidaan tehdä joko virtuaalisesti tai kasvokkain.
Oletetaan esimerkiksi, että olet UX-suunnittelija, joka työskentelee kuvankäsittelysovelluksen työkalupalkin järjestämisen parissa. Tässä tilanteessa sinun on päätettävä, mitkä muokkaustyökalut ryhmitellään yhteen. Korttien lajitteluharjoitus voi auttaa sinua ymmärtämään, mitkä muokkaustyökalut kohdeyleisösi tai käyttäjäsi yhdistävät toisiinsa ja miksi.
Näiden tietojen avulla voit rakentaa intuitiivisemman työkalupalkin, josta käyttäjät löytävät todennäköisemmin tarvitsemansa eri ominaisuudet valokuvaa muokatessaan.
Osallistava suunnittelu: kvalitatiivinen menetelmä suunnitteluprosessin piristämiseen
Osallistava suunnittelu on tutkimusmenetelmä, jossa muutamme ajattelutapaamme ja pidämme käyttäjäkuntaamme suunnittelu- ja tuotekehitysprosessin kumppaneina . Käyttäjille annetaan yleensä askartelutarvikkeita tai vain kirjoitusvälineitä, ja heitä pyydetään ”suunnittelemaan” ihanteellinen käyttökokemuksensa.
Jos työskentelet esimerkiksi verkkoalustan parissa, joka auttaa pienyrityksiä hallitsemaan talouttaan, voit järjestää osallistavan suunnittelutilaisuuden, jossa käyttäjät suunnittelevat ihanteellisen etusivunsa.
Ellet rakenna alustaa suunnittelijoille tai tuotepäälliköille, käyttäjäsi tuskin esittävät osallistavan suunnittelun aikana konkreettisia ominaisuuksia tai suunnittelukonsepteja. Tämän tutkimusmenetelmän tarkoituksena on kuitenkin antaa sinulle yleiskuva siitä, mikä on käyttäjillesi tärkeää, mitä nykyiseltä alustaltasi puuttuu ja niin edelleen. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, miksi osallistujat sijoittavat erilaisia elementtejä luomuksiinsa, sillä juuri tämä on myöhemmin analysoitavaa olennaista dataa.
Fokusryhmät: klassinen menetelmä, mutta etene varoen
Fokusryhmät ovat kiistanalainen tutkimusmenetelmä, koska ryhmäkeskustelussa osallistujilla on tapana vaikuttaa toisiinsa. Ilman erittäin taitavaa moderointia fokusryhmää uhkaa ryhmäajattelu – osallistujat ilmaisevat itseään tavalla, joka vastaa enemmän heidän sosiaalisen hyväksynnän tarpeeseensa kuin heidän todellisia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Tästä syystä käyttäjätutkimuksessa valitaan usein osallistava suunnittelu tai 1:1-tutkimusmenetelmät.
Fokusryhmän ensisijainen hyöty on mahdollisuus kerätä tietoa useilta osallistujilta samanaikaisesti. Jos päätät järjestää fokusryhmän, tutustu hyviin käytäntöihin, jotta voit moderoida keskustelua tavalla, joka tuottaa mahdollisimman laadukasta dataa sen rajoituksista huolimatta.
Asiakaspalaute: ota muut tiimit mukaan suunnitteluprosessiisi
Kun valitset tavoitteisiisi perustuvaa käyttäjätutkimusmenetelmää, älä unohda jo olemassa olevaa käyttäjädataa! Jos yritykselläsi tai organisaatiollasi on myynti- tai asiakastukitiimi, sinulla on todennäköisesti jo sisäisesti runsaasti tutkimustavoitteidesi kannalta relevanttia palautetta.
Usein asiakasrajapinnassa työskentelevät tiimit merkitsevät ja luokittelevat asiakaspalautetta aiheiden perusteella. Parasta on ottaa yhteyttä myynti- tai tukitiimin kollegaan, kertoa tutkimustavoitteistasi ja pohtia yhdessä, mikä käyttäjäpalaute voisi olla relevanttia. Yleisesti ottaen näillä tiimeillä on palautetta kaikenlaisista yleisistä tuntemuksista tiettyihin ominaisuuksiin.
A/B-testaus: määrällinen menetelmä, joka päihittää kaikki muut
Usein CX-, markkinointi- ja tuotetiimeillä on kysymyksiä käyttäjien mieltymyksistä. Sinulla voi olla kaksi keskenään kilpailevaa ideaa, jotka koskevat esimerkiksi tekstisisältöä tai tietyn ominaisuuden toimintaa. Kun olet tällaisessa tilanteessa, sinun kannattaa aina harkita A/B-testausta.
A/B-testaus on tutkimusmenetelmä, jossa julkaiset kaksi eri versiota jostakin asiasta – mielellään siten, että niiden välillä on vain yksi keskeinen ero tai muuttuja – ja tarkastelet sitten, kumpi niistä menestyy paremmin keskeisten mittareidesi perusteella.
Jos työskentelet esimerkiksi mediasivuston parissa, jonka tärkein KPI on klikkausprosentti (CTR), saatat haluta testata kahta erilaista toimintakehotetta (CTA), jotka ohjaavat käyttäjiä artikkelista toiseen. Sivustostasi julkaistaisiin satunnaisesti kaksi versiota yhtä suurille käyttäjämäärille, ja kummassakin olisi erilainen CTA. Lopuksi vertaisit, kumpi CTA-versio tuotti enemmän klikkauksia. Siitä tulisi A/B-testisi voittava versio, jonka julkaisisit sitten kaikille käyttäjillesi.
A/B-testin tärkein etu laadullisempiin tutkimusmenetelmiin verrattuna liittyy siihen, että se tuottaa määrällistä dataa: voit saavuttaa tilastollisen merkitsevyyden ja tietää varmasti, kumpi testaamistasi versioista vaikuttaa keskeisiin mittareihisi myönteisimmällä ja merkittävimmällä tavalla.
Huomautus: Vaikka A/B-testaus antaa varmuuden tason, josta voi olla paljon hyötyä tärkeissä tuotepäätöksissä, pidä mielessä, että A/B-testaus on kallista siinä mielessä, että kehitys- ja suunnittelutiimiesi on todella toteutettava kaksi versiota jostakin. Tästä syystä A/B-testaus kannattaa varata korkean riskin päätöksiin ja käyttää muita menetelmiä, kuten konseptitestausta, kun panokset ovat pienemmät.
Päiväkirjatutkimukset: älä anna hyvän tai huonon kokemuksen vaikuttaa dataasi
Päiväkirjatutkimukset ovat laadullinen tutkimusmenetelmä, jonka suosio kasvaa jatkuvasti, pääasiassa siksi, että se antaa paremman käsityksen siitä, miten kohdeyleisösi käyttäytyy pidemmän ajanjakson kontekstissa.
Palataanpa hetkeksi taaksepäin: laadulliset menetelmät, kuten käyttäjähaastattelut, ovat korvaamattomia, mutta niillä on vakava rajoitus siinä mielessä, että kun haastattelet käyttäjää, saat tilannekuvan hänen käsityksestään itsestään ja koetusta käyttäytymisestään, johon viimeaikaiset kokemukset usein vaikuttavat. Jos esimerkiksi haastattelisit minua pysäköintisovelluksen käyttökokemuksistani ja juuri tänä aamuna minulla kesti yli 20 minuuttia löytää pysäköintipaikka, ja minulta veloitettiin liikaa — no, se vaikuttaa siihen, mitä kerron sinulle, vaikka useimmat aiemmista kokemuksistani olisivat olleet myönteisiä.
Siitä pääsemmekin päiväkirjatutkimuksiin.
Päiväkirjatutkimuksissa tutkimukseen osallistujat täyttävät kyselylomakkeita tai osallistuvat määräajoin haastatteluihin useita kertoja tietyn ajanjakson aikana. Pysytään edelleen pysäköintisovellusteemassa: asiaankuuluvassa päiväkirjatutkimuksessa osallistujasi saattavat täyttää kyselyn kahdesti päivässä 10 päivän ajan ja kertoa aamu- ja iltapysäköintikokemuksistaan. Näin lievennät ongelmaa, jossa yksi hyvä tai huono päivä vääristää käyttäjiä koskevaa dataasi.
Käyttäjätutkimusmenetelmien integroiminen tuotteesi tai suunnitteluprosessiisi voi todella vaikuttaa tulokseesi.
Miksi luottaa intuitioon käyttäjien käyttäytymisen, tietoarkkitehtuurin, mentaalimallien ja mieltymysten kaltaisissa asioissa, kun voit tietää varmasti? Käyttäjäkokemuksen tutkimus tuottaa tietoa siitä, mitä todellisessa maailmassa tapahtuu, ja tekee työsi sekä muiden sidosryhmien työn onnistumisesta todennäköisempää.
Olitpa sitten asiakaskokemuksen ammattilainen, tuotepäällikkö, UX-suunnittelija tai markkinointitiimin jäsen — hyötyisit todennäköisesti käyttäjätutkimusmenetelmien sisällyttämisestä työnkulkuusi. Aloita käyttämällä arvioivia tutkimusmenetelmiä, kuten käytettävyystestausta, tarkastellaksesi nykyisiä prosessejasi käyttäjän näkökulmasta, ja etene siitä.
Matkani käyttäjätutkimuksen vetäjäksi alkoi juuri näin. Aloin sisällyttää käyttäjätutkimusmenetelmiä työhöni tuotemarkkinointipäällikkönä, ja sitten, no, se on ammatillinen rakkaustarina toista kertaa varten.
Jos haluat tämän yleiskatsauksen lisäksi kehittää käyttäjätutkimustaitojasi merkittävästi, suosittelen lämpimästi Erika Hallin kirjaa Vain tarpeeksi tutkimusta. Vaikka tämä kirja ei yksin tee sinusta täysiveristä käyttäjätutkijaa, opit paljon lisää parhaista käytännöistä, joilla voit parantaa työsi luotettavuutta ja tehokkuutta.
Voit myös harkita erilaisia verkkokursseja ja sisältöjä, kuten Nielsen Norman Groupin tarjoamia kursseja tai Interaction Design Foundationin kursseja.
Vielä yksi asia — älä unohda tilata CX Lead -uutiskirjettä, joka tarjoaa jatkuvasti käytännöllisiä vinkkejä käyttäjien äänen sisällyttämiseen kaikkeen, mitä teet. Iloisia tutkimushetkiä!
Aiheeseen liittyvä lukeminen: Parhaat A/B-testaustyökalut dataohjattuihin kokeiluihin
